Kuoron historiaa

Kuoron alkutaival

Kuoron perustamissanat lausuttiin 17.4.1977 Marbellassa, Villa Kikan pihalla, jossa joukko laulamisesta kiinnostunutta suomalaisnaista päätti perustaa lauluryhmän. Kuoron johtajana toimi usean vuoden ajan opettaja Esteri Peltonen. Vuonna 1978 kuoroon liittyi miehiäkin, mutta sekakuoroksi vakiintuminen vei aikaa. Kuoro harjoitteli alussa yksityiskodissa Fuengirolassa, koska omaa toimitilaa ei ollut. Kuoro esiintyi alusta alkaen esim. Itsenäisyyspäivän juhlissa, alussa yksiäänisesti. Toimikausi oli kuten nykyisinkin, syksystä kevääseen. Alussa kuoro lauloi perinteisiä suomalaisia kuorolauluja, kuten Lähteellä, Kotimaani ompi Suomi, mutta Kuoron ohjelmisto laajeni koko ajan. Pastori Veli-Pekka Toiviainen saapui Aurinkorannikolle 1985. Hänet nimitettiin 1988 siirtolaispapiksi Aurinkorannikolle. Hän näki kuoron mahdollisuudet myös uuden seurakunnan toiminnan tukena. Toiviainen toimi kuoron pitkäaikaisena johtajana 1985-1994 ja toi ohjelmistoon mm. hengellistä musiikkia. Hän myös muokkasi kuorosta moniäänisen. Suomalainen seurakunta kokoontui aluksi Ruotsalaisessa kirkossa, jossa kuorokin esiintyi ja avusti messussa. Omia konsertteja alettiin pitää 1990-luvulla. Erityisen tärkeä kuoron kehitykselle oli musiikin moniosaajan, kapellimestari-säveltäjän Erkki Karjalaisen panos. Karjalaisen oma kantaatti, Isänmaan kaikuja esitettiin Suomen 75 -vuotisjuhlassa vuonna 1992 (Karjalaisen sukua on nytkin kuorossamme).

2000-luvun alussa tapahtui monia asioita

Kuorosta tuli rekisteröity yhdistys 2002 alussa, jolloin se sai puheenjohtajan, hallituksen, musiikkitoimikunnan, nuotistonhoitajat jne. Kuoron viralliseksi nimeksi valittiin Aurinkorannikon Kuoro, El Coro Costa Del Sol ry.

Seurakunnan toiminta vakiintui 2000-luvun alussa kun suomalaisväestö kasvoi Aurinkorannikolla. Seurakuntakodista tuli kuoron harjoitustila. Kuoron johtajiksi vakiintuivat myös seurakunnan talvikanttorit, joista ensimmäinen oli Leppävaaran seurakunnan kanttori Kauko Perkkiö. Kuoron taso nousi merkittävästi hänen aikanaan. Hengellisen ohjelmiston lisäksi repertuaariin kuului myös isänmaallista ja klassista kuoromusiikkia sekä suomalaista kansanmusiikkia, esimerikiksi On suuri sun rantas autius, Kesäpäivä Kangasalla, ja Kaksipa poikaa Kurikasta, sekä ikivihreitä säveliä.

Vuonna 2005 kuoro esiintyi Ole-lehden 10-vuotisjuhlassa Girasolissa päätoimittaja Stig Westerdahlin pyynnöstä. 

Kuoro juhli 35-vuotista taivaltaan 6.3.2012 konsertilla Los Bolichen kirkossa. Kuoroa johti Martti Kilpeläinen. Solisteina olivat mm Sauli Tiilikainen, Vuokko Sinkkonen ja Marja Lankila. Kuoroa säesti soitinyhtye.

Kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti oli Las Palmeras-hotellin Espanja-salissa 21.3.2017. Kuoroa johti Sanna-Maria Salli. ”Kiitos Vuosista” konsertti sisälsi suomalaisten säveltäjien musiikkia kuoron vuosien varrelta. Rakkaita kansanlauluja ja meille suomalaisille läheisiä, kuten Madetojan Kaunehin Maa ja Sibeliuksen Finlandia.

Pandemia ja rajoitukset alkoivat 14.3.2020 kohta kevätkonsertin jälkeen, mikä seisautti kuorotoiminnan 1,5 vuodeksi. Iloksemme pääsimme jatkamaan laulamista lokakuussa 2021 Rebekka Kinnusen johdolla. Osa kuorolaisista jäi pysyvästi Suomeen, mutta syksyllä ja talvella saimme paljon uusia hyviä laulajia joukkoomme.

Kuoro vietti 45-vuotissyntymäpäiviään 9.3.2022 Kevätkonsertin yhteydessä. Juhlavieraiksi saapuivat Kulttuuriyhdistys Kalevan sihteeri Annukka Salonen, Suomelan toiminnanjohtaja Kirsi Oras, Örisevät-mieskuoron puheenjohtaja  Matti Välimäki, Seurakunnan johtava pappi Jarmo Karjalainen ja OLE- lehdestä toimttaja Laura Laakso. Hän teki kuorostamme ison jutun Se-lehteen ja pienen jutun Ole-lehteenkin. 

Matkoja

Kuoro on tehnyt vuodesta 1996 alkaen useita matkoja Fuengirolan ja Aurinkorannikon ulkopuolelle. 

1996, 2000 ja 2004 Madrid, Espanja. Madridin matkoilla kuoro esiintyi kirkoissa, Suomen Madridin suurlähetystössä, mm. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla, ja Suomi-instituutissa. Ohjelmistona oli hengellistä musiikkia, klassisia kuorosävellyksiä, kansanlaulusovituksia ja isänmaallisia lauluja.

2001 ja 2008 Torrevieja, Espanja. Esiinnyimme Torreviejassa toimivan Suomen Ev.lut seurakunnan kutsusta.

2010 Vihti, Suomi. Tuo oli ainoa kerta, kun kuoro on esiintynyt Suomessa. Osa kuorolaisista asuu pysyvästi Espanjassa, muut eri puolilla Suomea Oulusta Helsinkiin ja Porista Kuopioon, joten konserttien järjestäminen on hankalaa.

2018 Portimao, Portugali. Joulun alla Kuoro vieraili Portimaossa. Joulukonsertin ohella osallistuttiin Kauneimmat joululaulut tilaisuuteen Amparo-kirkossa paikallisen Suomi-Seuran kutsusta.

2020 Puerto de la Cruz, Teneriffa. Tammikuun lopussa Kuoro teki vierailun Puerto de la Cruziin. Siellä oli kirkkokonsertti San Francisco-kirkossa ja viihdekonsertti Suomi-Seuran tiloissa Valle Luzissa.

Historiansa aikana Kuoro on esiintynyt Aurinkorannikolla niin kirkoissa (Los Boliches, Arroy de la Miel, Torremolinos), kuin ravintoloissakin. 2019 oli viihdekonsertit Nuriasolissa ja 2020 Sofia-opistolla.

Kuorovierailut ovat aina piristäneet rannikon kulttuurielämää

Keväällä 2018 kuoro sai vieraita Amerikasta asti. Aurinkorannikon kuoron ja Pohjois-Amerikan kuorojen Yhteiskonsertti pidettiin 24.3.2018. Kuoroja johtivat Terhi Miikki–Broersma ja Auli Kärkölä. Konsertti sai huikean innostuneen vastaanoton.

Kuoronjohtajat

Kuorolla on ollut Veli-Pekka Toiviaisen jälkeen 19 kuoronjohtajaa. Nykyinen, Hannes Asikainen, on 20. kuoronjohtaja. Jokainen kuoronjohtaja on kehittänyt Kuoroa, tuonut mukanaan uutta ohjelmistoa ja uusia ideoita. Noin puolet johtajista on ollut Aurinkorannikolla vain yhden talvikauden, lokakuusta huhtikuulle. Se on ollut toisaalta rikkaus mutta myös haaste isompien kuoroteosten valmistamiselle. Onneksi toinen puoli kanttoreista on ollut Kuoron kanssa pari vuotta. Kuoron toistaiseksi mittavin teos valmistui Martti Kilpeläisen johtamiskaudella. Se oli Gabriel Faurén Requiem, jonka harjoittelu vei kaksi vuotta. 

Kuoroelämä on hauskaa ja monin tavoin palkitsevaa

Koko toimintansa aikana Kuorossa on ollut mukana suuri määrä laulajia kaikkialta Suomesta. Kuoron kokoonpano vaihtelee vuodesta toiseen, sillä laulajat ovat pääosin Aurinkorannikolla talveaan vaihtelevasti viettäviä lomalaisia. Viime aikoina Aurinkorannikolle on myös muuttanut yhä enemmän vakinaisesti asuvia suomalaisia, joten Kuoron kokoonpano historian ajan on pysynyt riittävänä, vaihdellen 20 – 30 laulajan välillä. Osa laulajista on mukana vain syyskauden, osa kevätkauden. Moni kuorolainen pystyy laulamaan nuoteista, joten se ja yhteiseen tiedostoon kootut stemmat helpottaa harjoittelua. 

Musiikki ja laulaminen hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Vaikka monet meistä ovat senioreita, olemme nuorekkaita, nautimme elämästä ja yhdessä tekemisestä. Ilomielin otamme joukkoomme uusia, nuorempiakin laulajia. Konsertteihin valmistautuminen vaatii kovaa työtä, mutta kuorolainen haluaakin haasteita. Huolimatta keskittymisestä ja kovasta työstä, naurukin raikaa harjoituksissa. Onnistumisen kokemus ja yleisön kiitos kantaa pitkälle.